Atooppinen ihottuma häiritsee unta ja elämää – näkymätön taistelu, joka koskettaa tuhansia
Atooppinen ihottuma on monimutkainen ja krooninen sairaus, jonka hoito vaatii lääketieteellistä ammattitaitoa ja arjessa selviytymiseen myös yhteiskunnan tukea. Yleiset hoito- ja hoivaohjeet tuovat helpotusta kaikille, niin isoille kuin pienillekin. Onneksi viime vuosina on tullut uusia hoitomuotoja ja oireita lievittäviä keinoja, kuten uudet täsmälääkkeet ja AEGIS-käsitelty silkkifibroiinialusasu, joka suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä.
Atooppista ihottumaa eli atooppista ekseemaa pidetään yhtenä yleisimmistä tulehduksellisista ihosairauksista. Kyseessä on voimakkaasti kutiava ihottuma, jota sairastaa maailmassa noin 20 prosenttia lapsista ja nuorista sekä 10 prosenttia aikuisista. Eri maantieteellisillä alueilla ja eri maissa sairastuvuus vaihtelee. Kehittyneissä maissa sairastuvuus on saavuttanut niin sanotun tasanteen, muualla sairastuvuus ja esiintyvyys ovat yhä nousussa. Viron terveyden kehittämisen instituutin mukaan Virossa atooppisen ihottuman diagnoosien määrä on kolmen viime vuoden aikana kasvanut 10,4 prosenttia ja noussut 22 140 tapaukseen.
Atooppisen ihottuman oireet ovat moninaisia, ja vaikeusaste voi vaihdella satunnaisesta ihottumasta jatkuvaan laaja-alaiseen ihotulehdukseen. Siksi sairauden lievä muoto voi jäädä myös toteamatta, jos sen vuoksi ei hakeuduta lääkäriin. Onneksi useimmilla lapsilla atooppinen ihottuma on lievä ja monilla sairaus menee iän myötä ohi.
Tämän sairauden kulku on jokaisella yksilöllinen, ja pitkän aikavälin hoitosuunnitelmassa se on ehdottomasti otettava huomioon: miten kukin sairastunut kokee sairautensa ja millaisen jäljen se jättää hänen mielenterveyteensä. Sairaus on myös erittäin vaihteleva.
Tarjoamalla riittävää ihonhoitoa ja hoitoa voidaan turvata sairastuneille ja heidän perheilleen parempi elämänlaatu. Tukevat perheenjäsenet sekä ymmärtävä suhtautuminen päiväkodissa, koulussa, työssä ja yhteiskunnassa edistävät parempaa ja kestävämpää hoitotulosta, sillä atooppinen ihottuma on kaikin tavoin hyvin ympäristöherkkä terveysongelma.
Syyt ja hoito
Tutkimukset ovat osoittaneet, että atooppisessa ihottumassa on usein kyse perinnöllisistä muutoksista ihossa, jotka tekevät siitä haavoittuvamman ärsytykselle, sekä immuunijärjestelmän yliaktiivisuudesta, joka aiheuttaa tulehduksia. Lisäksi sairauden kehittymisessä on tärkeä osuus ympäristötekijöillä, kuten saasteilla, pölyllä ja allergeeneilla.
Atooppisen ihottuman perushoito on ihonhoito perusvoiteilla, joiden rinnalle tulee niin sanottuna toisena hoitoportaana kortikosteroidivoiteet, jotka auttavat hallitsemaan tulehdusta ja kutinaa.
Kortikosteroidivoiteiden epätarkoituksenmukainen käyttö tarkoittaa sekä liikakäyttöä että alihoitoa. Niiden käytölle on selkeät säännöt, jotka lääkärin tulee potilaalle selittää. Yleispätevä sääntö on, että yksi sormenpääyksikkö eli 2,5 cm hoitovoidetta peittää noin kahden kämmenen kokoisen alueen. Kortikosteroidien väärästä käytöstä voi seurata infektioita, iho voi ohentua ja siihen voi tulla laajentuneita hiussuonia eli teleangiektasioita sekä venytysjuovia eli strioja. Alikäyttö luo edellytykset krooniselle tulehdukselle.
Perusvoiteiden säännöllinen käyttö mahdollistaa hormonivoiteiden käyttövälien pidentämisen ja on steroideja säästävää.
Monet vanhemmat ovat kuitenkin huolissaan kortikosteroidien haittavaikutuksista, ja tähän on ehdottomasti paneuduttava, jotta sekä pieni että iso potilas saisi tehokasta hoitoa. Jokaisesta lääkkeestä on otettava paras irti.
Atooppisen ihottuman hoidossa käytetään myös kalsineuriinin estäjiä, jotka ovat hormoniton eli hormoneja säästävä vaihtoehto. Yleishoidossa voidaan antaa myös valohoitoa ja vaikeammissa tapauksissa suun kautta otettavaa tai systeemistä hoitoa.
Ihonhoito ja säännöllinen rasvaus on aikaa vievää työtä, joka jää kokonaan sairastuneiden ja perheiden harteille, myös taloudellisesti.
Uutuuksia ihonhoidossa ja hoidossa
Atooppisen ihottuman hoitoa koskeva tieteellinen tutkimus kehittyy jatkuvasti.
Virossa uusi mutta Euroopassa jo vuodesta 2009 käytössä ollut toiminnallinen, AEGIS-käsitelty silkkifibroiinialusasu suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä ja on erityisen mukava pienille lapsille. Sileät vaatteet sekä ärsyttävien kankaiden ja kuitujen välttäminen ovat ihoärsytyksen ehkäisyssä välttämättömiä. Atooppisen ihottuman hoitosuosituksissa annetaan ohjeita ihoa vasten tulevista tekstiileistä (alusvaatteet, vuodevaatteet), ja niissä käsitellään myös mukavaa ja kevyttä AEGIS-pinnoitettua alusasua. Se on patentoidusta silkkifibroiinikankaasta valmistettu ja antibakteerisesti käsitelty toiminnallinen alusasu, joka on ihon kanssa bioyhteensopiva. DermaSilk on neulottua puhdasta silkkifibroiinia, jossa on AEGIS-pinnoite. Materiaalilla on antibakteerisia ominaisuuksia ja se käyttäytyy kuin toinen iho huolehtien myös lämmönsäätelystä. Tällainen toiminnallisesta tekstiilistä valmistettu alusasu parantaa selvästi myös atooppista ihottumaa sairastavien unenlaatua auttamalla välttämään kutinan ja raapimisen kierteen.
Vaatteilla ei ole kortikosteroidivoiteiden haittavaikutuksia eikä käyttörajoituksia. Vaikka ne eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, hyvällä hoidolla ja alusasun valinnalla voidaan saavuttaa kortikosteroideja säästävä vaikutus eli käyttää vähemmän hormonivoiteita. Yhdistettynä muihin hoitomuotoihin DermaSilk voi tarjota tehokasta apua.
Uusin hoitosuunta ovat täsmälääkkeet – tällä hetkellä niitä voidaan antaa joko pistoksina tai tabletteina. Kysyntää olisi myös uusille ulkoisesti käytettäville lääkkeille, ja tutkimus tällä saralla jatkuu.
Pohjois-Viron aluesairaalan ja Tallinnan lastensairaalan ihotautilääkäri, tohtori Maie Jürisson:
”Virossa, kuten muuallakin kehittyneessä maailmassa, hoitokäytäntö perustuu hoitosuosituksiin, jotka lääketieteen tutkijoista ja lääkäreistä koostuvat asiantuntijaryhmät ovat laatineet ja hyväksyneet käyttöön. Suosituksiin kootaan tieteellisten tutkimusten tulokset ja monien lääkärien käytännön kokemus. Viron terveyskassa rahoittaa hoitosuosituksissa suositellut ja näyttöön perustuvat hoitomenetelmät ja lääkkeet. Viime vuosina on alettu rahoittaa useita uusia lääkkeitä, ja toivomme, että näin jatkuu.
Kortikosteroideja ja kalsineuriinin estäjiä voi Virossa ostaa apteekista korvattavalla reseptillä. Viron terveyskassa rahoittaa myös valohoidon ja atooppisen ihottuman biologiset lääkkeet, jotka kohdistuvat tiettyihin tulehdusmekanismeihin ja tarjoavat tehokasta hoitoa erityisesti vaikeissa atooppisen ihottuman tapauksissa. Lääkkeiden korvaaminen on auttanut keventämään perheiden taakkaa, kun otetaan huomioon, että uudet lääkkeet ovat kalliita: hoidon hinta kuukaudessa yltää 500–1000 euroon. Tehokas hoito on kuitenkin tärkeää elämänlaadun turvaamiseksi, erityisesti perheille, joissa lapset sairastavat vaikeaa atooppista ihottumaa.”
Vaikutus arkeen
Atooppinen ihottuma vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten arkeen ulottuen kauemmas kuin fyysisiin oireisiin, kuten kutinaan ja ihoärsytykseen. Jatkuva kutina, unettomuudesta johtuva heikentynyt terveydentila ja päivittäinen ihonhoito ovat sairastuneelle suuri kuormitus. Valvotuista öistä ja jatkuvasta ihon kutinasta johtuva väsymys voi vaikuttaa voimakkaasti päivittäiseen energiatasoon ja keskittymiskykyyn. Lisäksi kutina ja ihoärsytys voivat lisätä ärtyisyyttä ja hermostuneisuutta aiheuttaen usein henkistä ja emotionaalista uupumusta.
Atooppista ihottumaa sairastavat nuoret kohtaavat usein myös sosiaalista leimautumista ja ulkonäköön liittyviä ongelmia. Sairauden pahenemisvaiheessa he voivat tuntea häpeää ja huonoa itsetuntoa ihonsa ulkonäön vuoksi. Tämä voi johtaa jopa tiettyjen toimintojen välttämiseen, kuten urheilun tai liikuntatuntien, joissa ihoa ärsyttävät vaatteet ja hikoilu voivat pahentaa kutinaa ja tulehdusta entisestään. Sosiaalinen eristäytyminen ja epämukavuuden tunne tiettyjen vaatteiden tai jalkineiden valinnassa ovat arjen koettelemuksia, jotka vaikeuttavat nuorten sosiaalisia suhteita ja osallistumista.
Ikätovereihinsa verrattuna atooppista ihottumaa sairastavat lapset arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi, vaikka sairaus ei olisi pahenemisvaiheessa. Krooninen kutina, huono uni ja jatkuva hoito aiheuttavat henkistä ja fyysistä uupumusta, joka on vakava este lasten kehitykselle ja hyvinvoinnille. Kaikki nämä tekijät eivät vaikuta ainoastaan lapsen elämänlaatuun vaan myös hänen itsetuntoonsa ja päivittäiseen selviytymiseensä.
Atooppisen ihottuman kanssa eläville vanhemmille pätevät seuraavat suositukset: avainasemassa ovat johdonmukainen hoito ja ihonhoito; on tarpeen löytää päivittäinen ihonhoitorutiini; pahenemisvaiheiden laukaisijat on hyvä tuntea, ja on muistettava, että allergiat eivät aina anna selvää vastausta siihen, mikä aiheuttaa ihotulehduksen pahenemisen.
Yhteiskunnassa, päiväkodeissa ja kouluissa tulisi edistää ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Lasten laitoksissa tulisi luoda ymmärtävä ilmapiiri, jotta atooppista ihottumaa sairastavat lapset voisivat rauhassa hoitaa ihoaan ilman häpäisyä tai kiusaamista. Kroonista ihosairautta sairastavat lapset tarvitsevat ikätovereiltaan enemmän tukea ja ymmärrystä.
Liitännäissairaudet
Melko monella koululaisella atooppiseen ihottumaan liittyy siitepölyallergia, joka ilmenee niin sanottuna heinänuhana. Jos allergeenina on myös huonepölypunkki, mukaan voi tulla allerginen nuha. Atooppisessa ihottumassa on suurentunut myös astman kehittymisen riski. Atooppista ihottumaa sairastavat lapset sairastavat useammin flunssaa.
Vauvoilla ja pikkulapsilla sairauteen voi liittyä ruoka-aineallergia: mitä vaikeampi atooppinen ihottuma on, sitä suurempi on ruoka-aineallergian mahdollisuus. Isommilla lapsilla ja aikuisilla atooppisen ihottuman ohella esiintyy kroonista stressiä ja masennusta sekä ylipainoa. Atooppista ihottumaa sairastavat lapset sairastavat useammin flunssaa. Sairaus voi vaikuttaa voimakkaasti myös lasten psyykkiseen hyvinvointiin.
